Pieni Somero-Suomi -sanakirja (C) Janne Kuusinen 2013-

Isäni suku on Somerolta. Myönnän mukisematta lukkarinrakkauteni somerolaista, positiivista toikeliutta kohtaan.
Siitä siinnyt Someron murre on maamme herkullisimpia. Siinä missä jokin toinen murre on siveltimenvetoihin
vertautuvaa detaljointia, on Someron murre se paksu värikynä, jolla vedellään kunnolla! Someron murteen tinkimättömät
sanahelmet auttavat jaksamaan.

Tämän sanaston kokoamisen olen aloittanut joskus 2000-luvun alussa. Jos -ja kun!- havaitsette tarkennettavaa,
korjailtavaa tai lisättävää, pyydän yhteydenottoa: olen aina valmis oppimaan Someron murteesta hieman lisää.
Erityisesti asteriskilla (*) merkittyihin hakusanoihin toivoisin tarkempaa ja varmempaa määritelmää. Kahdella asteriskilla (**)
merkittyjen hakusanojen somerolaisperäisyydestä ei ole sataprosenttista varmuutta: mikäli poiketaan muihin murteisiin,
huomautattehan siitäkin.



aivoil, aivon paikkeilla “Joulun aivon” “Niil aivoil”
ajeltuut = ajelehtia (lattialla tms.):"Vaatteet ajeltuu permonnos"
alvari = totinen, vakava (svet.)
ankeleetist, ankeleetistas, ankeleitist, ankeleitistas ehdottomasti, välttämättä
ankko(liha) (Kerkola), ankku(liha) (Viluksela) (sian)lihan punainen tai kypsänä ruskea osa erotuksena valkoisesta
arkjopäivä arkipäivä

ehrollas tahallaan "Sää teit sen ehrollas"
ei lope ei jaksa syödä "Älä ota niim paljoo, sää es lope millään syärä kaikkii"
elävä eläin
eläväinen eloisa, vilkas, liikuskeleva

erinoma(i)nen ihmeellinen, kummallinen

flaati vetämättömissä, veto pois(sa)

hei he
hiivas(a) juovuksissa
hiljaksiim hiljaa
horsma mesiangervo
hualia välittää “Hän ei hualinus siit”
huavata yrittää “Ei ol huavattukka”
huilo, hutilo kelvoton tai "kevyellä" lailla iloluonteinen naishenkilö
humikoitta juhlia huolettomasti, "bilettää", törsätä rahaa
hunteerata miettiä "Yksi hunteeraustunti vastaa kymmentä työtuntia" ; "Viä mennesäs, tua tullesas, hunteera paskal ollessas"
hupsu “juoda itsensä olemattomiin/hupsuksi”
hutiloitta hosua, tehdä huolimattomasti
härjänhäntä maitohorsma
häälyä heilua
hörkö leuan alle kertynyt ylimääräinen, usein ei-toivottu ja epäesteettinen rasvakudos

hörstiä
olla hilkulla, huulilla, siinä ja siinä "On jo kauan hörstinyt"

ja
myös
jalanantura, jalan antura jalanpohja

juavuspäiteen juovuksissa
jänes, jäneksii jänis, jäniksiä

kaakku
kakku, kts. kakku
kahkeli kaheli, hullu
kahveli haarukka
kakkenpekkeli kakka, yleensä lapsen
kakku
hiivaleipä, kts. kaakku
kauhtana väljä, roikkuva vaate, monasti myös vieraskulttuurinen, sävy ihmettelevä "Oli niil erinomaset kauhtanat!" Ks. myös kermulakeisu
** kehtoottaa, käydä kehtoottamaan väsyä, alkaa väsyttää
kekkaloitta, pipparoitta Liikuskella sinne tänne vailla tarkoitusta
kermulakeisu Väljästi hellepukeutunut eksoottisen kulttuurin edustaja, esim. arabi
kevästä
lakaista "Keväse permonto!"
kissaunnu, kissistynny kuivunut, kokoonmennyt, kutistunut, surkastunut "Onpas kissaunnei perunii!"
kohnata häsläillä esineiden tms. kanssa, ährätä, tonkia, inventoida hallitsemattomasti tai erityisen intensiivisesti
kojauttaa lyödä, iskeä
kolamustunu (Härkälä) kts. kolaunu
kolaua
vanheta niin, että piirteistä tulee silmiinpistävämpiä
kolaunu “Kolaunu naama” kirveellä veistetyt, kulmikkaat kasvonpiirteet, pyöreytensä menettäneesti vanhennut
komento kuri “Siäl oli vähän hualimaton komento”
koppelokäsi esineitä jatkuvasti lattialle pudottamaan taipuvainen ihminen
korsteeni savupiippu
kotja kotiin
kouaa kovaa
kuissit miten niin, mitäs sitten, lauseiden loppuun liitettävä itsestäänselvyyksiä puoli-ihmettelevä jälkikaneetti "No olihan mulla saappaat jalas ku sato, kuissit!" 
kummottoo, kummottoon, kummottoos, miten, millä tavoin "Kummottoos sit jossei tämmättöös?" myös --> mimmottoon, mimmottoos
kuutota rynnätä päättömästi, esim. eläimistä näiden hermostuessa "Älä kuuttoo tommottos!"
kylvyl kylvössä, kylvämässä
kyänätä kävellä (tarpeettoman) kumarassa tai/ja keinuen
känkkäröittä liikehtiä / kulkea epämääräisesti, sekoilla
känä riita “Se oli känäs sen kanssa”
kärmes käärme

köppi keppi

laa
kiis kerralla
laitakohras oikeassa kohdassa
laitalainen kunnollinen, asianmukainen "Tulikssiit sopast laitalaist?"
laitapeli reilu, sääntöjen ja sopimusten mukainen
menettely tai tapahtuminen
likankritula laihanpuoleinen, normaalia heiveröisempi, erityispiirteetön tyttö
liähelääs mieluusti esillä, keimaileva, läheisyyteen hakeutuva
lokokuorinen 1) vetämätön, tyhjä olo, esim. krapulainen 2) leivästä: osin ontoksi jäänyt, ohut- ja kovakuorinen

makasiini
lato "Keväse makasiinin permanto"
maltta vesiheinä
mei me
melkjään melkein
meneynny iän tai sairauden vähitellen, mutta silti lyhyehkössä ajassa heikentämä ihminen
mennä piloil mennä pilalle, mönkään, pilaantua, tärveltyä
metäksempellii metsälle/metsästämään
Mikko Someron kirkko
mimmottoon, mimmottoos miten, millä tavoin, myös --> kummottoon, kummottoos
mitä hulluu! ei toki, ei tietenkään
miäliis mielellään
mokko muusi, tahna, seos, laatikkoruoka
* morkooli vauhdikkaassa liikkeessä soida alkava objekti "nyt mennään niin että morkoolit soi"
muhal muualla
mukula lapsi
munta monta
muntaa lai kaikenlaista “Mä olen muntaa lai tähän ikkää nähny”
mähittää ahmia nestettä, juoda nopeasti “Se mähitti koko pullon --> yhteen puhtiin!”
mähtärä tahmainen, sormiin tarttuva, ei-toivottu aine
mötyskä pisimmälle edennyttä → remauneisuutta ilmentävä punakka, turskea, ryönäävä-ääninen akkashenkilö (alkoholilla hyvin usein osuutta olemukseen)

naje
(imp.) nai, solmi avioliiton
nehkjä hiukan kostea, ei aivan kuiva, esim. pyykistä, kirjakielessä nehkeä (<-- Helvi Hämäläinen)
niukaua vääntyä, esim. nilkka "Mää astuin pimjäs kivveen ja jalka niukauus!"
niärtjä (ihmisestä tai eläimestä) notkea, erityisen flexiibeli, esim. tanssija, voimistelija
niät niin että, oikein kunnolla, vauhdilla
"
Autokuskin piti ankeleitist olla kirkon eres kolmen aikaan ehtopäiväl ja siält se jo näkys tulevankin niät!"

oleua
muokkautua, muovautua, sopeutua ajan oloon sopivaksi, myös tottua ”Kyl se lakki sit soppii ku se vähän oleuu”

pahentunnu
pilaantunut, huonoksi mennyt "Tais ne sipulat olla pahentunnei"
paljan jalvon
paljain jaloin
(mennä) pamputtaa kävellä keskimääräistä nopeammalla vauhdilla, ripeästi, määrätietoisesti
parriis luokse
parvi lauteet "Kyl mää, sano somerolainen vaikka oli kuumas saunam parves"
paskaruaho rikkaruoho
paukkina pauke, paukkuminen
peipponen kirjava pillike
permanto, permono lattia "Putos permantoon / permonol"
peräsin peräkkäin "Kaks pyhhää peräsin"
perätej, peräten totaalinen, kertakaikkinen ”Niin perätej juoppo”
pihatto navetta (myös muu kuin pihattonavetta)
piikkiohjakka pelto-ohdake
pilkantekkoo rienaavaa, herjaavaa, häpäisevää vitsailua, useinkaan ei lainkaan hauskaa sanojasta
pipparoitta ks. kekkaloitta
piuraunnu pieni ja vaivainen (esim. kotieläimestä)
plätteläs hajallaan, levällään
priiskaloitta, priiskaloitunu roiskua ympäriinsä, sinne tänne roiskunut
prillaantua, prillaua, prillautua
hermostua, usein hevosesta, vrt. pillastua
prillaantunu, prillaunnu
esim. väsymyksestä puolinukuksiin vajonnut ihminen, mutta myös hermostunut hevonen
protisko, ämmänprotisko
ruuan, vanhenemisen, gravitaation, kenties myös alkoholin koulima nainen, sijoittuu → tömyrin ja → mötyskän välimaastoon, usein punerva
protkittunnu
erinäisistä syistä (elämä, vanheneminen, alkoholi) turvonnut. Viitataan usein kasvoihin
protti, brotti epämääräinen seos, moska
puala puolella, puolelle
pualama puolukka 
pualeton, puoleton tottelematon, vastaan hangoitteleva lapsi l. mukula, joskus älykkäänkiero, hauskakin vivahde
puhti puuska (ihmisen käyttäytymisestä) "Minkäs puhtin se nyt sai?" "Yhteen puhtiin" (yhteen menoon)
pulhata (hieno)säätää, hiulata (Lahden seutu) ks. myös --> renkslata
pussutella (erityisesti lapsesta) murjottaa, harjoittaa mykkäkoulua
pyhä sunnuntai, pyhäpäivä "Ens pyhän" ; "...torstai, perjantai, lauantai, pyhä"
pässinpussi nurmikohokki

rahkalainen, rahkalii raaka, raakoja, esim. marjoista ja hedelmistä
reeraan, reeras valmiiksi, valmis, hoidettu
remaua (n.) levetä ja lihota avioliiton solmimisen jälkeen ”Onpas siin remaunu ämmä!”
renkslata säätää hieman maanisemmin ja kovaotteisemmin kuin --> pulhata
rimsteerata, rymsteerata harata/väittää vastaan
ripaua tipahdella, esim. velliä rinnuksille
roikala räsy
roikotoinen järjestyksestä ja siisteydestä vähemmän piittaava ihminen
ruaju sivistymätön, karski, groteski
ruikuli ripuli, myös vatsavaivasta: "vatta on iha ruikulil"
ruppee alkaa
ruukata olla tapana "mää en ol ruukannu simmottoon tehrä"
rykveeli välienselvittely, selvittelytilanne, sekaannus, hässäkkä
ryyppi ryyppy
rähkäläist (seoksista, aineista) epätasaista, epämääräistä, sekavaa, sottaavaa

sahtaua nääntyä, kangistua "Se sahtauu/sahtaus sihen ja sit on/oli kilpailu ohi"
saipjo, saippio saippua
sallaa salaa “Tartti sallaa tehdä”
sallatti rosolli
sammauttaa sammuttaa
saviheinä jauhosavikka
sellä sillä
semmottoo(n), simmottee(n), simmottoo(n), simmottoo(s)
sellainen, sellaista, sillä lailla, siten “Semmottoo lajii miäs”
simmotte(t) sellainen, semmoinen
sipula sipuli
sukkela nopea, ihmeellinen, omituinen, kummallinen, sukkela "Sukkela reki sano piru kun äkkeen näki: kun se on noim päin, ni sitä ei verä mikkään, ja kun se on näim päin, ni siin ei istu kukkaan", ks. erinoma(i)nen
sukkelastas nopeasti
sume sumu
sutki (juttu) kertomisen arvoinen, ehkä normaalista poikkeava (juttu)


tahtos
tahansa/vain “Oli mikä tahtos”
tavalisen todella “Tartti tehdä tavalisen tarkkaan”
tei te
tissit utareet

tissuroitta tissuroida, juoda (sävy yleensä negatiivinen)
toikeli
(ihmisestä tai ilmapiiristä) kulmikas, jäykkä, tahditon, yksinkertainen, tyhmä
* toisaikanen ihminen, jonka mielialat vaihtelevat kovasti
* toistaitonen (yleensä ihmisestä) yksinkertainen, jälkeenjäänyt, vammainen
toiseest toisen kerran
tukaua, tukauu tukehtua, tukehtuu "Älä tukau(u)!"
tulla pahaks suuttua
tyrnä tukeva, tuettu
tähkäämätön (vanhuuden)höperö “Kyl sil kuulo ja näkö pelas, mut muuten se tuli semmotteeks tähkäämättömäks”
tällätä laittaa
tämmänen, tämmäsii tällainen, tämmöinen, tällaisia, tämmöisiä
tämmättöö(n), tämmättöö(s), tämmöttee(n), tämmöttee(s), tämmöttöö(n), tämmöttöö(s) tällä tavoin
tämmötteet tällaiset
täysinäine tukeva, lihava “Kyl se ol täysinäine miäs”
tömyri
hieman jo → remaunut ja vanhennut, a(n)kkamaisia piirteitä saanut nainen, nuori täti

ulvo, ulvi
(usein märän) koiran haju ”Se tul tualt satteest sissään ja hais ihan perätej ulvolt”
uppeluksis upoksissa
usjemmaslaiseski
monessakin ”Olen ollu usjemmaslaiseski hommas”

vaileva
vaalea
valhetella valehdella
valkja tuli, nuotio
valski kiero ”Se on valski miäs”
vanhukset vanhemmat (isä ja äiti)
vares varis, kuten esim.  --> jänes
ver
hos suojassa, piilossa ”Saret verhos”
viikruuti juolavehnä "Kauhjastas viikruutii"
vikatin viikate
vyätinen öinen “Vyätiseen aikaan”

yäseel
yöllä “Kahrel(t) yäseel”

älli
päähänpinttymä, päähänpisto "Se sai semmosen ällin,  et se rupes..."
ämmästi, mammasti ämmä, mamma
äsköltääj, äsköltään äsken, äskettäin
ätö herkkähipiäinen, helposti valittava


versio 1.11, päivitetty 25.5.2017. Kiitokset Jyrki Lehtiselle, Ritva Nurmiselle (os. Lahti), Pirkko Pelanderille, Merja Ryhdälle ja Arja Vainiolle