aivoil, aivon paikkeilla “Joulun
aivon” “Niil
aivoil”
ajeltuut = ajelehtia
(lattialla tms.):"Vaatteet ajeltuu
permonnos"
alvari = totinen, vakava (svet.)
ankeleetist, ankeleetistas, ankeleitist, ankeleitistas ehdottomasti,
välttämättä
ankko(liha) (Kerkola), ankku(liha) (Viluksela) (sian)lihan
punainen tai kypsänä ruskea osa erotuksena valkoisesta
arkjopäivä arkipäivä
ehrollas tahallaan "Sää teit sen ehrollas"
ei lope ei jaksa
syödä "Älä
ota niim paljoo, sää es lope millään
syärä kaikkii"
elävä eläin
eläväinen
eloisa, vilkas, liikuskeleva
erinoma(i)nen ihmeellinen,
kummallinen
flaati
vetämättömissä, veto pois(sa)
hei he
hiivas(a) juovuksissa
hiljaksiim hiljaa
horsma
mesiangervo
hualia välittää
“Hän ei
hualinus siit”
huavata yrittää
“Ei ol
huavattukka”
huilo, hutilo kelvoton
tai "kevyellä" lailla iloluonteinen
naishenkilö
humikoitta juhlia huolettomasti, "bilettää",
törsätä rahaa
hunteerata miettiä "Yksi
hunteeraustunti vastaa kymmentä työtuntia" ; "Viä
mennesäs, tua tullesas, hunteera paskal ollessas"
hupsu “juoda
itsensä
olemattomiin/hupsuksi”
hutiloitta hosua, tehdä huolimattomasti
härjänhäntä
maitohorsma
häälyä heilua
hörkö leuan
alle kertynyt ylimääräinen, usein ei-toivottu ja
epäesteettinen rasvakudos
hörstiä olla hilkulla, huulilla, siinä ja
siinä "On jo kauan
hörstinyt"
ja myös
juavuspäiteen juovuksissa
jänes, jäneksii jänis,
jäniksiä
kaakku kakku, kts. kakku
kahkeli kaheli, hullu
kahveli haarukka
kakku hiivaleipä, kts. kaakku
kauhtana väljä,
roikkuva vaate, monasti myös vieraskulttuurinen, sävy
ihmettelevä "Oli niil
erinomaset kauhtanat!" Ks. myös kermulakeisu
** kehtoottaa, käydä kehtoottamaan väsyä,
alkaa väsyttää
kekkaloitta, pipparoitta
Liikuskella sinne tänne vailla tarkoitusta
kermulakeisu Väljästi hellepukeutunut
eksoottisen kulttuurin edustaja, esim. arabi
kevästä lakaista "Keväse
permonto!"
kissaunnu, kissistynny kuivunut,
kokoonmennyt, kutistunut, surkastunut "Onpas
kissaunnei perunii!"
kohnata häsläillä esineiden tms. kanssa,
ährätä, tonkia, inventoida hallitsemattomasti tai
erityisen intensiivisesti
kojauttaa lyödä,
iskeä
kolamustunu (Härkälä) kts. kolaunu
kolaua vanheta
niin, että piirteistä tulee silmiinpistävämpiä
kolaunu “Kolaunu
naama” kirveellä
veistetyt, kulmikkaat kasvonpiirteet, pyöreytensä
menettäneesti vanhennut
komento kuri “Siäl oli
vähän
hualimaton
komento”
koppelokäsi
esineitä jatkuvasti lattialle pudottamaan taipuvainen ihminen
korsteeni savupiippu
kotja kotiin
kouaa kovaa
kuissit miten
niin, mitäs sitten, lauseiden loppuun liitettävä
itsestäänselvyyksiä puoli-ihmettelevä
jälkikaneetti "No olihan mulla
saappaat jalas ku sato, kuissit!"
kummottoo, kummottoon,
kummottoos, miten, millä tavoin "Kummottoos sit jossei
tämmättöös?" myös --> mimmottoon,
mimmottoos
kuutota rynnätä
päättömästi, esim. eläimistä näiden
hermostuessa "Älä kuuttoo
tommottos!"
kylvyl kylvössä,
kylvämässä
kyänätä kävellä (tarpeettoman)
kumarassa tai/ja keinuen
känkkäröittä liikehtiä
/ kulkea epämääräisesti, sekoilla
känä riita “Se oli
känäs sen
kanssa”
kärmes käärme
köppi
keppi
laakiis kerralla
laitakohras oikeassa
kohdassa
laitalainen kunnollinen,
asianmukainen "Tulikssiit sopast
laitalaist?"
laitapeli reilu,
sääntöjen ja sopimusten mukainen menettely tai
tapahtuminen
likankritula
laihanpuoleinen, normaalia heiveröisempi, erityispiirteetön
tyttö
liähelääs mieluusti esillä,
keimaileva, läheisyyteen hakeutuva
lokokuorinen 1) vetämätön, tyhjä olo,
esim. krapulainen 2) leivästä: osin ontoksi jäänyt,
ohut- ja kovakuorinen
makasiini lato "Keväse
makasiinin permanto"
maltta vesiheinä
mei me
melkjään melkein
meneynny iän
tai sairauden vähitellen, mutta silti lyhyehkössä ajassa
heikentämä ihminen
mennä piloil mennä pilalle,
mönkään, pilaantua, tärveltyä
metäksempellii metsälle/metsästämään
Mikko Someron
kirkko
mimmottoon, mimmottoos
miten, millä tavoin, myös --> kummottoon, kummottoos
mitä hulluu! ei
toki, ei tietenkään
miäliis mielellään
mokko muusi, tahna, seos,
laatikkoruoka
* morkooli vauhdikkaassa liikkeessä
soida alkava objekti "nyt
mennään niin että morkoolit soi"
muhal muualla
mukula lapsi
munta monta
muntaa lai kaikenlaista
“Mä olen
muntaa lai
tähän ikkää nähny”
mähittää ahmia
nestettä, juoda nopeasti “Se
mähitti koko pullon --> yhteen puhtiin!”
mähtärä tahmainen, sormiin tarttuva,
ei-toivottu aine
mötyskä pisimmälle
edennyttä → remauneisuutta ilmentävä
punakka, turskea, ryönäävä-ääninen
akkashenkilö (alkoholilla hyvin usein osuutta olemukseen)
naje (imp.)
nai, solmi avioliiton
nehkjä hiukan
kostea, ei aivan kuiva, esim. pyykistä, kirjakielessä nehkeä (<-- Helvi
Hämäläinen)
niukaua vääntyä,
esim. nilkka "Mää astuin
pimjäs kivveen ja jalka niukauus!"
niärtjä (ihmisestä
tai eläimestä) notkea, erityisen flexiibeli, esim. tanssija,
voimistelija
niät niin että,
oikein kunnolla, vauhdilla "Autokuskin piti ankeleitist olla kirkon
eres kolmen aikaan ehtopäiväl ja siält se jo näkys
tulevankin niät!"
oleua
muokkautua, muovautua, sopeutua ajan oloon sopivaksi, myös tottua ”Kyl
se lakki sit soppii ku se vähän oleuu”
pahentunnu pilaantunut,
huonoksi mennyt "Tais ne sipulat
olla pahentunnei"
paljan
jalvon
paljain jaloin
(mennä) pamputtaa kävellä
keskimääräistä nopeammalla vauhdilla,
ripeästi, määrätietoisesti
parriis luokse
parvi lauteet "Kyl mää, sano somerolainen
vaikka oli kuumas saunam parves"
paskaruaho rikkaruoho
paukkina pauke,
paukkuminen
peipponen kirjava pillike
permanto, permono lattia
"Putos permantoon / permonol"
peräsin peräkkäin "Kaks pyhhää peräsin"
perätej totaalinen,
kertakaikkinen ”Niin
perätej juoppo”
pihatto navetta (myös muu kuin
pihattonavetta)
piikkiohjakka pelto-ohdake
pilkantekkoo rienaavaa,
herjaavaa, häpäisevää vitsailua, useinkaan ei
lainkaan hauskaa sanojasta
pipparoitta ks. kekkaloitta
piuraunnu pieni ja
vaivainen (esim. kotieläimestä)
plätteläs
hajallaan, levällään
priiskaloitta,
priiskaloitunu roiskua ympäriinsä, sinne tänne
roiskunut
prillaantua,
prillaua, prillautua hermostua,
usein hevosesta, vrt. pillastua
prillaantunu,
prillaunnu esim.
väsymyksestä puolinukuksiin vajonnut ihminen, mutta myös
hermostunut hevonen
protisko,
ämmänprotisko ruuan,
vanhenemisen, gravitaation, kenties myös alkoholin koulima
nainen, sijoittuu →
tömyrin ja → mötyskän välimaastoon, usein
punerva
protkittunnu erinäisistä
syistä (elämä, vanheneminen, alkoholi) turvonnut.
Viitataan usein
kasvoihin
protti, brotti
epämääräinen seos, moska
puala puolella,
puolelle
pualama
puolukka
pualeton, puoleton tottelematon,
vastaan hangoitteleva lapsi l. mukula
puhti puuska (ihmisen
käyttäytymisestä) "Minkäs
puhtin se nyt sai?" "Yhteen puhtiin" (yhteen menoon)
pulhata
(hieno)säätää, hiulata (Lahden seutu)
ks. myös --> renkslata
pussutella (erityisesti
lapsesta) murjottaa,
harjoittaa mykkäkoulua
pyhä sunnuntai,
pyhäpäivä "Ens
pyhän" ; "...torstai, perjantai, lauantai, pyhä"
pässinpussi
nurmikohokki
rahkalainen, rahkalii raaka,
raakoja, esim. marjoista ja hedelmistä
reeraan, reeras valmiiksi,
valmis, hoidettu
remaua (n.)
levetä ja lihota avioliiton
solmimisen jälkeen ”Onpas
siin remaunu ämmä!”
renkslata
säätää hieman maanisemmin ja kovaotteisemmin kuin
--> pulhata
rimsteerata, rymsteerata harata/väittää
vastaan
ripaua tipahdella,
esim. velliä rinnuksille
roikala räsy
roikotoinen järjestyksestä
ja siisteydestä vähemmän piittaava ihminen
ruaju sivistymätön,
karski, groteski
ruikuli ripuli,
myös vatsavaivasta: "vatta on
iha ruikulil"
ruppee alkaa
ruukata olla tapana "mää
en ol ruukannu simmottoon tehrä"
rykveeli välienselvittely,
selvittelytilanne, sekaannus, hässäkkä
ryyppi ryyppy
rähkäläist
(seoksista, aineista) epätasaista,
epämääräistä, sekavaa, sottaavaa
sahtaua nääntyä,
kangistua "Se sahtauu/sahtaus sihen
ja sit on/oli kilpailu ohi"
sallaa salaa “Tartti sallaa
tehdä”
sallatti rosolli
saviheinä jauhosavikka
semmottoo(n), simmottee(n), simmottoo(n), simmottoo(s) sellainen,
sellaista, sillä lailla, siten “Semmottoo
lajii miäs”
simmotte(t) sellainen,
semmoinen
sipula sipuli
sukkela ihmeellinen,
omituinen, kummallinen, sukkela "Sukkela reki sano piru kun äkkeen
näki: kun se on noim päin, ni sitä ei verä
mikkään, ja kun se on näim päin, ni siin ei istu
kukkaan", ks. erinoma(i)nen
sume sumu
tahtos tahansa/vain “Oli mikä
tahtos”
tavalisen todella “Tartti
tehdä
tavalisen tarkkaan”
tei te
tissit utareet
tissuroitta tissuroida,
juoda (sävy yleensä negatiivinen)
toikeli (ihmisestä tai
ilmapiiristä) kulmikas,
jäykkä, tahditon,
yksinkertainen, tyhmä
toisaikanen (yleensä ihmisestä) yksinkertainen,
jälkeenjäänyt, vammainen
toiseest toisen
kerran
tulla pahaks suuttua
tyrnä tukeva,
tuettu
tähkäämätön (vanhuuden)höperö “Kyl sil kuulo
ja näkö
pelas, mut muuten se tuli semmotteeks
tähkäämättömäks”
tällätä laittaa
Tämmättöö(n),
tämmättöö(s), tämmöttee(n),
tämmöttöö(n), tämmöttöö(s)
tällä tavoin
täysinäine tukeva,
lihava “Kyl se ol
täysinäine
miäs”
tömyri hieman
jo → remaunut ja vanhennut, a(n)kkamaisia piirteitä saanut
nainen, nuori täti
ulvo,
ulvi (usein
märän) koiran haju ”Se
tul tualt satteest sissään ja hais ihan perätej
ulvolt”
uppeluksis upoksissa
usjemmaslaiseski monessakin ”Olen
ollu usjemmaslaiseski hommas”
valhetella valehdella
valkja tuli,
nuotio
valski kiero ”Se
on valski miäs”
vanhukset vanhemmat
(isä ja äiti)
vares varis, kuten esim. --> jänes
verhos suojassa, piilossa ”Saret
verhos”
viikruuti
juolavehnä "Kauhjastas
viikruutii"
vikatin viikate
vyätinen öinen
“Vyätiseen
aikaan”
yäseel yöllä “Kahrel(t)
yäseel”
älli päähänpinttymä,
päähänpisto "Se sai
semmosen ällin, et se rupes..."
ämmästi,
mammasti ämmä, mamma
äsköltääj,
äsköltään äsken,
äskettäin
ätö
herkkähipiäinen, helposti valittava
|